lauantai 28. heinäkuuta 2012

Amigurumeja lahjaksi

Ihanainen kummipoikani täytti kaksi vuotta ja mietin pitkään, minkä amigurumin virkkaisin hänelle lahjaan mukaan. Ohjeita minulla on vaikka kuinka ja paljon, mutta omat lapset ovat jo niin "vanhoja", että ohjeet tuppaavat olemaan vähän isomman lapsen makuun sopivampia.
Loppujen lopuksi päädyin melkoiseen kummajaiseen. Toivottavasti kummipoika ei säikähdä otusta, mutta mielestäni tämä oli vaan niin hellyyttävän näköinen eriparikorvineen ja -silmineen :)

Lankana käytin melko paksua villasekoitelankaa (50% villa, 50% akryyliä, 50g~85m), jota virkkasin koon 4 koukulla. Kooksi "otukselle" tuli (ilman korvia mitattuna) 10-15 senttiä. En huomannut ottaa tarkkaa mittaa ennen kuin laitoin "otuksen" pakettiin :)

Ohje löytyy Craftsterin sivulta. Ohje on englanninkielinen, mutta uskokaa pois, ei se ole vaikeaa tulkita nuita englanninkielisiä ohjeita. Ja apuna voit käyttää esimerkiksi tätä pientä englanti-suomi virkkaussanastoa.

Lisäksi virkkasin kummipojan isosiskolle pienen Hello Kitty amigurumin.
Ikävä kyllä Hello Kitty amigurumin ohje on poistettu kehittäjänsä sivuilta, joten minulla ei ole laittaa linkkiä ohjeeseen :(

Hello Kitty seisoo virkkaamani nuppineulatyynyn päällä ja siihen löytyy ohje tämän linkin takaa. Tämäkin ohje on englanninkielinen, mutta idea lyhykäisyydessään on seuraava.
  • Ensin virkataan kaksi samankokoista, ympyrän muotoista kappaletta (suuruus saa olla ihan oman mielen mukainen). 
  • Nämä kaksi kappaletta virkataan nurjat puolet vastakkain kiinni toisiinsa kiintein silmukoin ja täytetään ennen kuin sauma suljetaan (Huom! Ei saa täyttää liian tiiviisti).
  • Kukan terälehdet tehdään tasaisin välimatkoin siten, että laitetaan kaksinkertainen lanka neulaan, pistetään neula kappaleen keskipisteen läpi, kierretään takaisin kappaleen toiselle puolelle ja viedään neula uudelleen keskipisteestä läpi. Lanka kiristetään hyvin niin, että terälehti muodostuu.Tämä toistetaan niin monta kertaa, että tarvittava määrä terälehtiä on muodostunut.

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Amigurumi vinkki, osa 5: "Täytteet"

Amigurumin täyttämisessä voi käyttää monenlaisia täytteitä aina herneistä sukkiin ja kaupoissa myytäviin vanutäytteisiin. Painoa amigurumiin saa esimerkiksi laittamalla kiven täytteen joukkoon tai käyttämällä täytteenä esimerkiksi riisiä.
Mutta käyttää täytteenä mitä hyvänsä, kannattaa muistaa että amigurumin pitää olla tarpeeksi tiiviisti virkattu, jotta täyte pysyy hahmon sisällä eikä sen lisäksi paistaisi kovin paljon silmukoiden välistä.

Listaan tähän erilaisia täytteistä, joita itse olen käyttänyt ja joita minulle tulee mieleen käytettäväksi amigurumeissa. Laittakaa ihmeessä kommenttia, mikäli teille tulee mieleen vielä lisää erilaisia täytevaihtoehtoja, niin lisään ne listaan :)
  • pumpuli
  • askarteluvanu
  • pallokuituvanu
  • vaahtomuovirouhe
  • sukka tai miksei jokin muukin vaatekappale tai esim. lakana. Täytekangas kannattaa leikata melko pieniin paloihin ennen täyttämistä, jotta amigurumin muokkaaminen onnistuu paremmin täyttämisen jälkeen.
  • jämälangat voi hyvin hukuttaa amigurumin sisään
  • herneet, riisi ja miksei muutkin viljatuotteet, jotka ovat tarpeeksi isokokoisia, jotta täyte pysyy amigurumin sisällä. Sude kommentissaan vinkkasi, että riisit kannattaa laittaa vanhoista sukkahousuista tehtyyn pussukkaan ennen amigurumin täyttämistä, niin eivät pääse karkaamaan silmukoiden läpi :)

Itse käytän paljon pallokuitua amigurumieni täytteenä. Syy tähän on se, että pallokuidulla täytettyä amigurumia on helppo muotoilla täyttämisen jälkeen, koska täyte ei "paakkuunnu", kuten olen huomannut esimerkiksi askarteluvanun ja pumpulin tekevän.

Kävin jokin päivä sitten ostamassa lisää pallokuitua, kun edellinen pussi oli jo lähes loppu. Pussissa on pallokuitua hieman vajaa 400 grammaa ja kooltaan pussi on 42 cm pitkä ja reilu 60 cm ympärysmitaltaan. Tällä täytemäärällä saa taas useamman amigurumin täytettyä :)

torstai 12. heinäkuuta 2012

Vihdoinkin lahjakäsityöt on aluillaan...

Olen ollut lomalla kohta kaksi viikkoa ja vasta nyt sain otettua itseäni niskasta kiinni ja aloitettua lahjakäsitöiden teon. Ensimmäisen lahjan saaja täytti vuosia jo reilu pari kuukautta sitten, joten hieman myöhässä olen ma. Tosin lahjatoiveen sain vasta syntymäpäivän jälkeen, joten jos toive on myöhässä niin eikö ole sallittua, että lahjakin on myöhässä?!

Kuvissa lahjakäsitöistä on jo puolet tehty :)
Eli sain vihdoin ja viimein veivattua ja sahattua hopealenkit tuleviin lahjakelloihin.

Aikaisemmassa postauksessa kerroin, että innostuin viime syksynä ketjupunonnasta. Kevään jatkokurssilla punoin itselleni hopeisen kellon ja nyt mieheni äiti ja sisko toivoivat minulta myös kelloa lahjaksi. Tottahan toki minä korun teen, jos on joku, joka sellaisen tarvitsee ja haluaa sellaista käytää :)

Itselleni tekemään kelloon punoin rannekkeeksi Nikama-ketjun. Suomenkielinen ohje Nikama-ketjuun löytyy Kouluelektroniikan sivulta, mistä löytyy myös muita korupunontaohjeita. Tässä suora linkki Nikama-ketjun ohjeeseen (PDF tiedosto).

Tein kellon 1 mm vahvuisesta hopealangasta. Langan menekiksi arvioisin noin 2 - 2.5 metriä (tosin ranteeni ei ole pienimmästä päästä). Lenkkikoot 1 mm vahvuisella langalla ovat 3.2 mm, 4.0 mm sekä 6.0 mm.

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Arvonta satunNainen blogissa

SatunNainen blogissa on mielenkiintoinen arvonta käynnissä. Mukaan pääset klikkaamalla kuvaa :)

http://4.bp.blogspot.com/-UFHksyCkyRc/T-8eJJPjp4I/AAAAAAAAB3E/9XNtxodH7wU/s1600/kes%25C3%25A4kassi.bmp

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Jälleen kotelo virkkuukoukuille

Tein jokin aika sitten kotelon virkkuukoukuille, mutta koukkuja on kertynyt sen verran monta, että eiväthän ne kaikki mahtuneet tuohon koteloon. Ergonomiset virkkuukoukut jäivät ypöyksin kyhjöttämään laatikon pohjalle, kun eivät mahtuneet muiden koukkujen joukkoon :( Ei siis auttanut muu kuin tehdä toinen kotelo...

Minulla oli jäljellä toinen pahviputken puolikas ja sille virkkasin suojan samaan tapaan kuin ensimmäiseen koteloonkin.
Ensimmäisessä kotelossa teemana oli kesä ja mansikat. Tässä kotelossa teeman määräsi kotelon väri, josta tuli heti mieleeni kirsikkapuun oksa.

Kirsikan oksa kiertää lähes koko kotelon ympäri ja jatkuu myös osittain kotelon kanteen.

Oksa on kirjailtu neulalla ketjusilmukkapistoin (vai mikä lie tuon tyylin nimi onkaan).
Kotelon kannessa käytin tällä kertaa nepparia, koska napin avaaminen on melkoinen haaste. Tuo pahviputki kun on melkoisen jämäkkä.

Jossakin vaiheessa olisi tarkoitus päällystää pitkien neulepuikkojen säilytyksessä käyttämäni pahviputki, mutta se päällystänkö sen virkkaamalla vai jollakin aivan muulla tavalla jää nähtäväksi :)

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Raparperi-vadelmapiirakka mantelisella pohjalla

Anoppi tarjosi viime kyläilyreissulla raparperipiirakkaa, jossa oli aivan mielettömän hyvä pohja. Pakkohan minunkin oli sitten ohje saada ja leipoa piirakkaa myös kotosalla. Itse laitoin täytteeksi raparpereja sekä pakastevadelmia.


En tiedä, mistä anoppi on ohjeen löytänyt, mutta piirakan pohja on aivan mielettömän hyvää (jostain syystä tuntuu, että toistan itseäni :)
Rustaanpa ohjeen myös tähän.

Marjapiirakka

Pohja:
250g voita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhoa
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl sitruunamehua

Päälle esim. marjoja tai hilloa

Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan yhdessä sitruunamehun kanssa.
Levitä taikina piirakkavuokaan ja levitä päälle haluamiasi marjoja.
Paista 200 asteessa 20-30 minuuttia.

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Ketjupunonnan alkeiskurssin satoa

Olen luonteeltani sellainen, että haluan kokeilla tehdä monenlaisia käsitöitä. Montaa eri tyyliä on tullut kokeiltua ja monta on vielä kokeilematta. Kaikkea haluaisi tehdä, mutta aika ei yksinkertaisesti riitä, rahasta puhumattakaan. Käsityöt on melkoista "välineurheilu" ja rahaa niihin saa uppoamaan aina, kun saa päähänsä kokeilla jotain aivan uutta.

Viime syksynä siskoni sai minut puhuttua mukaan paikallisen kansalaisopiston järjestämälle hopea- ja pronssiketjupunonnan alkeiskurssille. Kovin innoissani en kurssista ollut ja loppumetreillä kävi jopa mielessä, josko jäisin kurssilta pois. Mutta koska olin siskolle luvannut kurssille mennä, niin sinne oli sitten mentävä. Loppujen lopuksi kurssi osoittautui äärimmäisen mielenkiintoiseksi ja kaiken lisäksi jäin koukkuun uuteen "välineurheilulajiin".
Syksyn alkeiskurssilla punoin itselleni verkkoketjun, jonka sisään laitoin ametistin värisiä Swarovskin kristalleja. Kristallit olisivat saaneet olla hieman värikkäämpiä, kuten esim. punaisia, sillä nuo ametistin väriset kristallit hukkuvat ikävästi hopeisen ketjun sisään.

Ketju on punottu CGMaille:n ohjeen avulla. CGMaille:sta löytyy paljon ohjeita, joissa on todella hyvät kuvat. Niiden avulla on helppo punoa ketjuja, vakka ei Lontoon kieltä hyvin osaisikaan.
Ketjuun tarvittavat materiaalit:
- 1 mm hopealankaa
- 4 mm veivi (muistaakseni, pitänee mitata varmistukseksi)
- 4 mm Swarovskin kristalleja, bicone

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Amigurumi vinkki, osa 4: "Spiraali vai ei spiraali"

Spiraali vai ketjusilmukka-aloitus...

Amigurumien osia tehdessä voi kerrokset virkata jatkuvana spiraalina tai sitten ketjusilmukka-aloituksella.
Itse käytän amigurumeissa 99 prosenttisesti spiraalia, koska siinä kerroksen vaihtumista ei huomaa.

Yllä olevassa kuvassa kerrokset on virkattu spiraalina. Spiraalissa uusi kerros aloitetaan suoraan ilman, että edellinen kerros päätetään piilosilmukalla.

Ketjusilmukka-aloituksessa kerros päätetään virkkaamalla piilosilmukka kerroksen ensimmäiseen silmukkaan ja sen jälkeen uusi kerros aloitetaan yhdellä ketjusilmukalla. Kuvassa on nähtävillä se, miltä kerroksen vaihtumiskohta näyttää ketjusilmukka-aloituksessa.

Koska spiraalialoituksessa kerroksen vaihtumiskohtaa ei huomaa, pitää tällöin käyttää jonkinlaista silmukkamerkkiä, jotta pysyy mukana siinä, milloin kerros vaihtuu. Itse käytän silmukkamerkkinä eriväristä langanpätkää, jota sitten kuljetan työn mukana työn edetessä.