keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Lahjakellot vihdoinkin valmiit

Aloittelin jo aikoja sitten tekemään kelloja Isännän äiteelle ja siskolle ja sainkin kellojen rannekkeet nopeasti punottua. Sitten alkoi homma menemään päin prinkkalaa ja kellojen loppuun saattaminen venyi ja venyi. Nyt kuitenkin kellot ovat vihdoinkin löytäneet uusille omistajilleen. Tosin mahdollisesti pientä kokosäätöä pitää vielä tehdä...

Jaa, mitä ne ongelmat olivat? No, enimmäkseen ongelmia oli anopin kellon kanssa. Ensn ostin kelloon vääränlaisen lukon. Maksoin hopeisesta lukosta 10 euroa ja kotona sitten tuumasin, että ei sitä lukkoa kyllä yhdellä kädellä aukaista. Ei sitten tullut mieleen liikkeessä kokeilla lukkoa :( Ei auttanut muu kuin lähteä hakemaan uutta lukkoa. No eipä sekään lukko sitten ottanut toimiakseen, joten ei muuta kuin kokeilemaan josko kolmas kerta toden sanoo...

Sitten tuli aika kiinnittää ranneke kellotauluun. No eihän ostamani kellotaulu sopinut lainkaan rannekkeeseen. Vietin tunnin jos toisenkin kiinnittäessäni kellotaulua rannekkeeseen vain huomatakseni, että homma ei toimi ja kellotaulun irroittaminen oli edessä kera useamman hukkaan menneen hopealenkin. Uuden kellotaulun metsästys osoittautui hankalammaksi kuin luulin ja lopulta en sitten saanut sellaista kellotaulua kuin olisin halunnut, mutta tällä mennään. Toivottavasti kello kelpaa anopille.
Ai niin, se kuva kellosta :)
Kellon rannekkeeksi anoppi valitsi mattoketjun. Ohje ketjun tekemiseen löytyy esimerkiksi täältä. Mattoketju on tehty 1mm hopealangasta 3,5mm lenkeillä. Lukoksi valitsin loppuviimeksi salpalukon, jonka saa helposti auki yhdellä kädellä. Toivottavasti lukko vain ei vahingossa pääse aukeamaan itsekseen...

Isännän siskon kellossa ei suurempia ongelmia ilmennyt, koska hän toivoi samantapaista kelloa, kuin mitä itselleni tein aikaisemmin. Lukon kanssa hieman hapuilin, koska olisin halunnut laittaa kelloon jonkin muun kuin salpalukon, mutta mieluisaa lukkoa en sitten löytänyt, joten salpalukko se on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti